Sähkökokeeseen valmistautumista

KODIN SÄHKÖVERKKO:

Kodin sähköverkko on yhteydessä jakeluverkkoyhtiön verkkoon. Suurissa asuinrakennuksissa sähkö tulee pääkeskuksen kautta kunkin huoneiston ryhmäkeskukseen. Pientaloissa ryhmäkeskus on osa pääkeskusta. Pääkeskuksesta löytyvät pääsulakkeet, pääkytkin, ryhmäsulakkeet ja mittari.

SULAKE: 

Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite ns. virtapiirin heikoin kohta. Se suojaa sähkönkäyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Palaneen sulakkeen tilalle on vaihdettava samankokoinen ehjä sulake.

Sulakkeen koko (nimellisvirta) määrää, kuika suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää. Jos nimellisvirta ylitetään, sulake palaa.
Seuraavassa ''taulukossa'' on esitetty tavallisimpien kotitalouksissa käytettyjen sulakkeiden sallittu kuormitus.

Nimellisvirta, Kuormitus, Väri

6A, 1400W, Vihreä

10A, 2300W, Punainen

16A, 3700W, Harmaa

20A, 4600W, Sininen

Automaattisulakkeet: Uusissa rakennuksissa voi tavallisen sulakkeen tilalla olla automaattisulake eli johdon katkaisija. Sen tehtävä on sama kuin tavallisella sulakkeella. Automaattisulaketta ei tarvitse vaihtaa sen lauettua, vaan se voidaan palauttaa toimintakuntoon sulakkeessa olevan kytkimen avulla.

Kiinteästi asennettava automaattisulake

SÄHKÖLAITTEET:

Sähkölaitteet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, millä tavalla laitteen käyttäjä on suojattu laitteen vikautumisen aiheuttamalta vaaralta.

Tavallisella pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet: Tavallisella pistotulpalla liitettävässä sähkölaitteessa on peruseristys, joka suojaa käyttäjää laitteen jännitteisiltä osilta. Laitetta saa käyttää vain niissä tiloissa, joissa on tavlliset pistorasiat.

Peruserisetty sähkölaite

Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet: Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävän sähkölaitteen koskettavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen. Jos laite on kytketty suojamaadoitettuun pistorasiaan, vikatilanteessa laitteen kuoren tullessa jännitteelliseksi vikavirta kulkee suojajohtimen kautta, sulake palaa ja viallinen laite kytkeytyy irti sähköverkosta. Suojamaadoitetun laitteen voi kytkeä sekä tavalliseen että suojamadoitettuun pistorasiaan. 

Suojamaadoitettu sähkölaite

Suojaeristetyt sähkölaitteet: Suojaeristetyssä laitteessa on peruseristyksen lisäksi sisäeristys. Sen tarkoituksena on estää jännitteen pääsy kosketeltavissa oleviin osiin, jos peruseristys jostain syystä pettää. Suojaeristetyn sähkölaitteen tuntee sen liitäntäjohdon pistotulpasta. Voi kytkeä molempiin pistorasioihin.

Suojaeristetty sähkölaite

Suojajännitteiset sähkölaittet: Suojajännitteisen laitteen jännite on niin pieni, että koskettaessa jännitteisiä osia ei synny hengenvaaraa. Suojajännite saadaan aikaan erillisellä suojamuuntajalla, joka voidaan liittää sekä tavalliseen että suojamaadoitettuun pistorasiaan.

Suojajännitteinen sähkölaite

HUOM: Tavallisia maadoittamattomia pistorasioita ei ole enään vuoden 1997 jälkeen asennettu uudisrakennuksiin. Uudet pistorasiat ovat yleensä turvapistorasioita eli ns. lapsisuojattua rakennetta.

VALAISIMET: 

Halogeenivalaisimet, myös suojajännitteiset, on sijoitettava rittävän etäälle valaistavasta kohteesta. Valaisimessa on usein merkintä siitä, miten kauas se on vähintään asennettava. Jos valaisin sijoitetaan liian lähelle se aiheuttaa tulipalovaaran. 

HUOM: Vain sähköasentaja voi tehdä kiinteiden valaisimien tai peilikaappien asennuksen.

TURVALLINEN KÄYTTÖ:

Ohjeiden mukainen huolto pidentää sähkölaitteiden ikää, vähentää palovaaraa ja estää laitteen ominaisuuksien huononemista. Jos huomaat laitteessa vian tai toimintahäiriön korjauta se heti tai vaihda laite uuteen. 

Sähkölaitteita saavat korjata Turvatekniikan keskuksen rekisteröimät sähköalan asennus- ja huoltoliikkeet.  

MITÄ TÖITÄ SAA TEHDÄ TAVALLINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ?:

• Sulakkeen vaihto.
• Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto.
• Jännitteettömyyden toteaminen hyväksytylly jännitteen koettimella, kun tehdään jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja töitä.
• Virtasuojakytkimen toiminnan testaus.
• Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko.
• Sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto.
• Valaisimen liitäntäjohdon rikkoutuneen välikytkimen vaihto.
• Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli sokeripalalla.
• Kiintässä asennuksessa valaisin liittimen eli sokeripalan korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto.
• Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen vaihto.
• Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irroittaminen.
• Suojajännitteisten laitteistojen asentaminen valmistajan tai tavarantoimittajan antamien ohjeiden mukaisesti.
• Harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esim. elektroniikan rakennussarjasta ja tälläisen laitteen korjaaminen. 
• Omakotitalon antennin asentaminen.
• Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen.
• Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen sähköasennusten purku.
• Kaapeliojan kaivu ja kaapelin veto maahan.

MÄÄRITELMIÄ:

Juridinen vastuu: Lakiin, työympäristössä ensisijaisesti työlakeihin, perustuva. Sisältää aina seuraksen, lakipykälien laiminlyönneistä ja rikkomuksista voidaan tuomita erilaisiin rangaistuksiin. Juridinen vastuu on ehdottomasti useimmiten työnantajan edustajilla, mutta joskus myös työntekijällä.

Toiminnallinen vastuu: Sähkötyöt pitää tehdä turvallisesti. Moraalinen vastuu tästä on työryhmässä kokeneimmalla työtä suorittavalla tai valvovalla henkilöllä, usein töyntekijä esim. kärkimies. Jos esimies on koko ajan läsnä työkohteessa, niin silloin hänellä on paitsi juridinen niin myös toiminnallinen vastuu.

Ammatillinen esimies: Standardi olettaa että jokaisella sähköalan ammattilaisella on esimies, joka on sähköalalla riittävän ammattitaitoinen itsenäiseen työhön. Ellei lähin esimies ole sitä, niin jostain täytyy löytyä esimies, joka vastaa sähköisestä osaamisesta, jännitetöistä, mittareista jne. Ellei muita sähköalan esimiehiä löydy niin sähkötöiden tai käytön johtaja.

Hallinnollinen esimies: Mikäli lähin esimies on jonkun muun kuin sähköalan ammattilainen, häntä voidaan kutsua hallinnolliseksi esimieheksi. Hän vastaa päivittäisestä toiminnasta ja antamistaan käskyistä, mutta hän ei voi kantaa vastuuta sähköisestä ammattitaidosta ja siihen liittyvistä asioista, koska hän ei hallitse niitä riittävästi; pitää löytyä ammatillinen esimies.

Riittävä valvonta ja opastus: Valvonnan ja opastuksen riittävyys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tällöin otetaan huomioon työn vaikeus, työn suorittajan tiedot ja taidot, työn riskialttius ja kaikki mahdolliset turvallisuuteen vaikuttavat seikat siten, että työsuoritus ja työtulos ovat turvalliset.

Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja: Työaikaista sähköturvallisuutta valvomaan nimetty henkilö, joka voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaisuudessaan itse. 

Työstä vastaava henkilö: Henkilö, jolla on toiminnalinen vastuu työstä.

Käytöstä vastaava henkilö: Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiden käytöstä.

Ammattihenkilö: Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.

Opastettu henkilö: Kaksi erilaista tilannetta: maalliokko, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat sekä sähköalalle kouluttautuva henkilö, harjoittelija. 

Maallikko: Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu. Työympäristössä maallikot eivät saa tehdä mitään sähkötöitä. (Kotona rajoitetusti.)

Opastus: Ennen työskentelyn aloittamista annettavat suulliset ja/tai kirjalliet ohjeet joilla varmistetaan, että työ tehdään oikein ja turvallisesti ja että lopputulos on toivotunlainen. 

Työalue: Työkohde tai -alue, jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty.

Jännitetyöalue: Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jone ulotuttaessa erityistaso sähköiskun välttämiseksi ei ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä. On sähköiskun tai valokaaren vaara!

Lähialue: Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta. 

Sähkötyö: Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.

Muu työ: Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva muun alan työ keten rakentaminen, kaivaminen, siivoaminen, maalaminen jne.

Jännitetyö: Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.

Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä: Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyönalueelle.

Erottaminen: Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännite-erot laitteiden tai piirin ja muitten piirien välillä. 

Jännitteetön: Jännite on nolla tai lähellä nollaa.

Työskentely jännitteettömänä: Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty riittävät toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi.

Sähkötyöturvallisuutta valvovat henkilöt ja valvonta-alueet: 

SUOJAVAATETUS:

Valokaarivaarallisessa työssä on käytettävä asian mukaista suojavaatetusta. Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita, puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa aiheuttaen erittäin vakavia palovammoja. On suotavaa että sähköalan amattilaiset käyttävät sellaisia jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salama- tai ESD- merkintä, tällöin valmistaja takaa että kengän pohjan erityisvatus on merkittävästi turvallisuutta lisäävä, aina vähintään 100k-ohmia, käytännössä M-ohmeja. Työtä suorittavien henkilöiden tulee käyttää kuullonkin tarvittavia suojaimia, eikä heillä saa olla metallisia esineitä kuten koruja tai metallisankaisiasilmälaseja, jos tästä voi aiheutua vaaraa.

SÄHKÖN AIHEUTTAMAT VAMMAT:

• Sydämen sähköisen toiminnan häiriytyminen
• Sydänpysähdys
• Sydänlihaksen vaurio
• Aivojen hengityskeskuksen lamautuminen
• Palovammoja 
• Sisäelinvammoja
• Verenkiertohäiriö
• Lihaskouristuksia
• Lihastuhoja
• Monielinvammoja
• Mykiön samentumista
• Vaihtovirta yleensä tasavirtaa vaarallisempi.

ENSIAPU/ENSIAPUVALMIUS:

• Sähkö katkaistaan joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähköaulusta.
• Auttajan tulee eristää itsensä kumikäsineillä ja kumijalkineilla.
• Soitto hätänumeroon 112.
• 30 painallusta ja 2 puhallusta tahdilla 100 painallusta minuutissa.
• Välittömästi jatko hoitoon vaikka näkyviä vammoja ei olisi, sillä lihas- tai hermokudosvaurio voi khittyä vuorokauden kuluessa.